Valmistettu Lapissa, jo vuodesta 1981
Valmistettu Lapissa, jo vuodesta 1981
Lapin kultahiput

Lappi on kultamaa. Täällä toimii mm Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä. Lapin kultahiput ovat kuitenkin Taigakorun erikoisalaa. Kullankaivajat toimittavat verstaalle hippukultaa, jonka tärkeimmät löytöpaikat ovat Lemmenjoki, Ivalojoki ja Sotajoki lähipuroineen. Jokainen kultahippu on luonnon muovaava yksilö, kahta samanlaista hippua ei siis ole olemassa.

kultahippu

Kultahiput ovat lähes puhdasta, noin 95% kultaa. Jokainen Taigakorulle kultahippuja toimittava kullanhuuhtoja noudattaa toiminnassaan ympäristöviranomaisten asettamia tiukkoja lupaehtoja, joten käyttämämme kulta on todellista ekokultaa.

Lumoava Lapin kulta

Lapissa on huuhdottu kultaa jo 1800-luvulta lähtien. Ihmisen mieltä kiehtova kulta houkuttelee nykyäänkin Lappiin kesäisin useita satoja kullankaivajia. Muutamat tekevät tätä raskasta työtä ammatikseenkin. Kulta-alueet sijaistevat pääasiassa Lemmenjoen ja Ivalojoen seutuvilla. Parhaat kaivupaikat ovat yleensä jokien ja purojen uomissa, joihin kulta on muuta maa-ainesta raskaampana rikastunut. Kulta esiintyy tavallisesti hienojakoisena hiekkana - _hengettöminä hippuina_. Kullankaivajat ovat antaneet hipuille niiden kokoa kuvaavia nimityksiä, kuten TÄI, LUTIKKA, RUSSAKKA ja ISOMMUS. Hippujen kultapitoisuus on hyvin korkea; jopa yli 95%. Luonnon kultaan on seostunut myös esimerkiksi hopeaa, platinaa, kuparia ja rautaa.

Kullankaivuu


ranni.jpgranni-2.jpg

Perinteiset kullankaivajan työvälinet ovat lapio, hakku ja kanki. Niitä käytetään maa-aineksen irrottamisessa ja nostamisessa RÄNNIIN. Kulta jää rännin RIHLOIHIN virtaavan veden viedessä kevyemmän maa-aineksen mennessään. Tehokkaammassa kullankaivamisessa käytetään hyväksi kaivinkoneita ja monenlaisia laitteita kullan erottamiseksi. Kullan lopullinen erotus tehdään kuitenkin aina VASKOOLILLA huuhtoen. Löydetyt hiput laitetaan tavallisesti pieniin lasipulloihin tai PUTKILOIHIN.

vaskaus

kultahiput

Lapissa tuotetaan myös teollista kaivoskultaa. Kultamalmista rikastettava kulta on yleensä pölymäisen hienojakoista eikä sovellu suoraan korutuotantoon. Se toimitetaankin erikseen puhdistettavaksi metallinjalostuslaitoksiin.

Kultahippukoru käytössä

Hienokulta on hyvin pehmeä ja sitkeä materiaali. Paremman kulutuskestävyyden saamiseksi korukultaan seostetaan sulattamalla kuparia ja hopeaa, jolloin siitä saadaan koruissa tavallisesti käytettyä 585 ‰ (14 karaatin) tai 750 ‰ (18 karaatin) kultaa. Kullan värisävy määräytyy seoksen keskinäisistä suhteista. Pehmeän hippukullan pinta kiillottuu käytössä. Kulta on kuitenkin hyvin sitkeää, joten materiaalia ei juurikaan häviä, se vain ”siirtyy” täyttäen aineen pinnassa olevia koloja ja huokosia. Kultahipun alkuperäistä luonnossa syntynyttä
pintarakennetta ei voi palauttaa kuluneeseen hippuun. Paras puhdistuskeino hippukorulle on lämmin astianpesuneste ja pehmeä hammasharja. Kultasepänverstailla ja joissain kultasepänliikkeissä on käytössä tehokkaita puhdistuslaitteita ja –kemikaaleja, joilla korut voi ajoittain puhdistaa ja tehostaa hipun luonnollisen kaunista väriä. Taigakorun kultahippu-koruihin Lapin kulta on käytetty sellaisena kuin se on luonnosta löydetty. Kahta samanlaista korua ei siten ole. Taigakorulle kultahippuja toimittavat kullankaivajat noudattavat työssään tarkasti ympäristön suojelemiseksi asetettuja vaatimuksia.

vihkisormus-valkokulta

vihkisormukset-kultahippu